Lohja kuuluu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Ykköstie on Lohjan ja Kehä I:n välillä tullut itsellenikin varsin tutuksi, kun käyn töissä Espoossa. Matkan varrella ehtii moneen kertaan pohtia mitä vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen olisi. Lapsiperheen minuuttiaikataulujen kanssa kamppaillessa bussiliikenteen hyödyntämisessä on omat pulmansa. Reittibussiliikenne ei vie perille asti, joten matka-aika pitenee Espoon poikittaisliikenteeseen vaihtaessa. Tunnin juna tuo toivottavasti aikanaan helpotusta Lohjan ja pk-seudun väliseen liikkumiseen, mutta sitä saadaan vielä odotella.
Nykyään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja on saatavilla myös yksityisautoilijalle. Mediassa palstatilaa saavat etupäässä sähköautot ja hybridit, mutta markkinat ovat kehittyneet myös kaasuautojen alueella. Vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja samalla tarvittava infrastruktuuri on laajentunut ympäri maata. Vihreän teknologian (greentech) ratkaisut ovat parhaimmillaan silloin, kun ne kilpailevat tasaväkisesti perinteisten ratkaisujen kanssa myös kustannusnäkökulmasta. Päästöjen vähentämiseen tehty investointi voi jopa johtaa suoranaisiin taloudellisiin säästöihin pitkällä aikavälillä. Näin on jo nyt myös autoilun osalta.
Sähköautotekniikka kehittyy reipasta vauhtia, mutta nykyisen akkutekniikan rajoituksista johtuen autot ovat hankintahinnaltaan kalliita. Käytön kokonaishintaa laskee sähkön edullisuus suhteessa ajettuihin kilometreihin. Kompastuskiveksi nousee edelleen rajallinen käyttösäde yhdellä latauksella. Lapin reissun taittaminen pelkän sähkön varassa on sangen hankalaa, tai ainakin pitkiä lataustaukoja tulee melko usein. Kyllähän meistä monikin varmasti mielellään kurvailisi vaikkapa Teslalla, mutta edullista ajopeliä sellaisesta ei saa. Lisäksi moni tarvitsisi kuitenkin polttomoottoriauton sähköauton rinnalle pitkiä matkoja varten. Kaupunkialueen sisällä pysyteltäessä sähköautokin voi silti olla hyvä vaihtoehto. Sähkö-polttomoottori-hybridejäkin markkinoilta löytyy, mutta niissä tasapaino hinnan, tehokkuuden ja päästöjen välillä on hankala yhtälö. Varsinkin isoissa hybridimaastureissa on ihan perusteltua kysyä onko sähkömoottori lisätty autoon lähinnä verotuksellisista syistä.
Kaasuasemia on edelleen harvassa, mutta päivittäiseen ajoon niitä on riittävästi jos vain sattuvat oman reitin varrelle. Kollegani päätyi uutta autoa hankkiessaan bi-fuel-malliin, jossa on sekä bensa-, että kaasusäiliö. Hän laski, että biokaasupolttoainetta suosittaessa auton kokonaiskustannus on suunnilleen sama, kuin vastaavalla bensiiniautolla. Biokaasulla ajetut kilometrit ovat polttomoottoriautoista lähimpänä hiilineutraalia, ja suuremmilla kilometrimäärillä kustannuskin laskee verrattuna bensiiniin. Lisäksi biokaasupolttoainetta voi ostaa täysin kotimaisena, toisin kuin muita polttoaineita.
Toisena vaihtoehtona kaasuautolla on käyttää polttoaineena maakaasua. Se on kustannuksiltaan vielä biokaasuakin edullisempi valinta, mutta polttoaine on fossiilista ja aiheuttaa siis hiilidioksipäästöjä. Muilta päästöiltään maakaasukin on silti bensiiniä parempi vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti