Ketterä kävelykatu kesäksi

Osallistuin Lohjalla käytävään kävelykatukeskusteluun mielipidekirjoituksella, joka julkaistiin Länsi-Uusimaassa tänään 28.3.2017. Tässä teksti myös teille, jotka ette ole lehden tavoitettavissa: 

Ketterä kävelykatu kesäksi

IT-maailmassa on kovassa suosiossa ketterän kehityksen malli, jonka ideana on kokeilla uusia ideoita mahdollisimman nopeasti ja kevyin kustannuksin. Tavoitteena on selvittää jo varhaisessa vaiheessa käytännön kautta, kannattaako idean parissa jatkaa yksityiskohtaisempaa kehitystä. Samalla karsitaan toimimattomat ideat.

Entä jos kokeilisimme kävelykatua Lohjalla ketterästi? Esimeriksi osan Laurinkatua voisi sulkea kuukaudeksi kesällä. Tämä voidaan tehdä siirrettävillä betoniesteillä tai istutusruukuilla ilman pysyviä muutoksia katukuvaan. Kesän testijakson jälkeen meillä on kävelykadun toimivuudesta enemmän tietoa ja kokemusta, kuin yksikään pelkkään teoreettiseen työhön perustuva selvitys voi tuottaa. Lisäksi saamme toivottavasti kuntalaisille ja vierailijoille mainioita elämyksiä kesän ajalta. Kävelyalueella voisi olla kulttuuriesityksiä, musiikkia, terasseja, käsityöläiskojuja, liikkeiden ulkomyyntiä ja muuta toimintaa. Syntyvät kustannukset jäävät pieniksi verrattuna kiinteisiin katumuutoksiin.

Jos ratkaisu osoittautuu toimimattomaksi, voimme kehittää seuraavaksi kesäksi paremman konseptin - tämä juuri on ketteryyttä. Tai ehkäpä Lohjan erikoisuus voisikin olla muuttuva kävelykatu: kehitetään joka kesäkaudelle vähän erilainen kävelykaturatkaisu. Käytetään Lohjantähden, Kauppakadun, Laurinkadun ja Nahkurintorin välistä aluetta joustavasti ja ulotetaan sitä rannan suuntaan. Laajennetaan ideaa sitten talvikaudelle, mikäli sille tuntuu olevan tilausta.

Hannu-Pekka Poikonen
Kuntavaaliehdokas (vihr)

Miten vähentäisin liikkumisen päästöjä?

Lohja kuuluu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Ykköstie on Lohjan ja Kehä I:n välillä tullut itsellenikin varsin tutuksi, kun käyn töissä Espoossa. Matkan varrella ehtii moneen kertaan pohtia mitä vaihtoehtoja työmatkan kulkemiseen olisi. Lapsiperheen minuuttiaikataulujen kanssa kamppaillessa bussiliikenteen hyödyntämisessä on omat pulmansa. Reittibussiliikenne ei vie perille asti, joten matka-aika pitenee Espoon poikittaisliikenteeseen vaihtaessa. Tunnin juna tuo toivottavasti aikanaan helpotusta Lohjan ja pk-seudun väliseen liikkumiseen, mutta sitä saadaan vielä odotella.

Nykyään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja on saatavilla myös yksityisautoilijalle. Mediassa palstatilaa saavat etupäässä sähköautot ja hybridit, mutta markkinat ovat kehittyneet myös kaasuautojen alueella. Vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja samalla tarvittava infrastruktuuri on laajentunut ympäri maata. Vihreän teknologian (greentech) ratkaisut ovat parhaimmillaan silloin, kun ne kilpailevat tasaväkisesti perinteisten ratkaisujen kanssa myös kustannusnäkökulmasta. Päästöjen vähentämiseen tehty investointi voi jopa johtaa suoranaisiin taloudellisiin säästöihin pitkällä aikavälillä. Näin on jo nyt myös autoilun osalta. 

Sähköautotekniikka kehittyy reipasta vauhtia, mutta nykyisen akkutekniikan rajoituksista johtuen autot ovat hankintahinnaltaan kalliita. Käytön kokonaishintaa laskee sähkön edullisuus suhteessa ajettuihin kilometreihin. Kompastuskiveksi nousee edelleen rajallinen käyttösäde yhdellä latauksella. Lapin reissun taittaminen pelkän sähkön varassa on sangen hankalaa, tai ainakin pitkiä lataustaukoja tulee melko usein. Kyllähän meistä monikin varmasti mielellään kurvailisi vaikkapa Teslalla, mutta edullista ajopeliä sellaisesta ei saa. Lisäksi moni tarvitsisi kuitenkin polttomoottoriauton sähköauton rinnalle pitkiä matkoja varten. Kaupunkialueen sisällä pysyteltäessä sähköautokin voi silti olla hyvä vaihtoehto. Sähkö-polttomoottori-hybridejäkin markkinoilta löytyy, mutta niissä tasapaino hinnan, tehokkuuden ja päästöjen välillä on hankala yhtälö. Varsinkin isoissa hybridimaastureissa on ihan perusteltua kysyä onko sähkömoottori lisätty autoon lähinnä verotuksellisista syistä.

Kaasuasemia on edelleen harvassa, mutta päivittäiseen ajoon niitä on riittävästi jos vain sattuvat oman reitin varrelle. Kollegani päätyi uutta autoa hankkiessaan bi-fuel-malliin, jossa on sekä bensa-, että kaasusäiliö. Hän laski, että biokaasupolttoainetta suosittaessa auton kokonaiskustannus on suunnilleen sama, kuin vastaavalla bensiiniautolla. Biokaasulla ajetut kilometrit ovat polttomoottoriautoista lähimpänä hiilineutraalia, ja suuremmilla kilometrimäärillä kustannuskin laskee verrattuna bensiiniin. Lisäksi biokaasupolttoainetta voi ostaa täysin kotimaisena, toisin kuin muita polttoaineita. 

Toisena vaihtoehtona kaasuautolla on käyttää polttoaineena maakaasua. Se on kustannuksiltaan vielä biokaasuakin edullisempi valinta, mutta polttoaine on fossiilista ja aiheuttaa siis hiilidioksipäästöjä. Muilta päästöiltään maakaasukin on silti bensiiniä parempi vaihtoehto. 

Näillä perustein väitän, että vuonna 2017 suhteellisesti edullisin ja ympäristöystävällisin yksityisauto on biokaasulla toimiva kaasuauto. Voisiko sinun seuraava autosi olla vähäpäästöinen?

Yhdessä sammutamme valot

Earth Hour on taas täällä 25.3.2017. Silloin sammutamme valot kiinnittääksemme ilmastonmuutokseen ja asioihin, joita voimme tehdä sen pysäyttämiseksi. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste ja tulee määrittelemään mitä suurimmassa määrin elinympäristömme ja meidän kaikkien tulevaisuutta. Kehotan kuitenkin kaikkia viettämään tämän kynttilähetken positiivisissa tunnelmissa!

Nuorten äänet kuuluviin kuntavaaleissa!

Haastan täten juuri sinut aktivoimaan ainakin yhden alle 25-vuotiaan äänestämään kuntavaaleissa!

Ylen uutinen kertoo:

"Kun viime kuntavaaleissa koko kansan äänestysprosentti oli 58,3, alle 25-vuotiaista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan. Nuorimpien äänestysprosentti oli vain 30."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nuorten äänestysaktivisuutta lisäämällä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi kunnanvaltuustojen kokoonpanoihin ja sitä kautta päätöksiin. 

Mitä sinä voisit tehdä, jotta useampi nuori osallistuisi vaikuttamiseen esim. juuri kuntavaalien kautta?

Postaa myös hashtagilla #NuoriPäättää

Demokratia ei ole kirosana!

Digitaalinen kansalainen

Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia mm. talouteen, elintapoihin ja kansalaisen henkilökohtaisten asioiden hallintaan. Uudenlaisia välineitä syntyy tiuhaan tahtiin digitaalisaation edetessä paitsi Googlen ja Facebookin tyyppisten yritysten toimesta, myös julkisen sektorin palveluihin. Meillä kaikilla on painavat syyt pohtia yksityisyyttämme, ja sitä, mitä kaikkia tietoja haluamme luovuttaa Internetissä toimiviin palveluihin.

Digitaalinen terveys

Kelan tuottama kanta.fi-palvelu on tuonut kansalaisen ulottuville aiempaa paremman näkyvyyden omiin terveystietoihin. Palvelun kautta voi tarkistaa omat reseptinsä ja myös pyytää resptin uusimista. Sieltä löytyvät tiedot lääkärikäynneistä, hoidoista ja diagnooseista. Terveydenhoidon ammattikielen tulkinta ei ole aivan helppoa, mutta tiedot ovat kuitenkin käytettävissämme juuri silloin, kun haluamme niitä tarkastella.

Nykyään Omakantaan voi myös tallentaa elinluovutustahdon: siis antaa luvan käyttää omia elimiä ja kudoksia toisen auttamiseen oman kuoleman jälkeen. Apteekeista saa toki lompakossa pidettäviä elinluovutuskortteja, mutta tiedon tallentaminen digitaaliseen järjestelmään auttaa hoitohenkilökuntaa kiireellisessä päätöksenteossa. Tiukan paikan tullen tämä voi pelastaa toisen ihmisen hengen.

Vastikään palvelun piiriin ovat tulleet myös yksityisellä puolella tehtyjen hoitojen tiedot, joten alamme lähestyä tilannetta, jossa kaikki tärkeät terveyttämme koskevat tiedot ovat käytettävissä yhdessä paikassa. Tämä lisää ehdottomasti turvallisuutta ja auttaa oikeiden hoitojen tuottamisessa.

Terveyttään voi seurata jo nykyään erilaisten aktiivisuussensoreiden, ravintosovellusta yms. apuvälineiden kautta. Tulevaisuudessa nämä tiedot yhdistyvät terveydenhuollon tuottamaan dataan, ja lopulta tekoäly auttaa hoitamaan terveyttämme. Vastuullisesti toteutettuna tämä voi olla todellinen edistysaskel hyvinvoinnille, sillä tekoäly tutkii potilastietojamme tehokkaasti ja halvalla. Samalla saamme juuri meille itsellemme henkilökohtaisesti räätälöityä hoitoa.

Miten voisin oppia lisää?

Digitaalisaatiota on sekin, että kirjaston lainat voi kätevästi uusia netissä, ilman tarvetta käydä välttämättä kirjastossa. Toki kirjastossa kannattaa muuten käydä säännöllisesti. Itse asiassa digitalisaatio on mahdollistanut kirjaston pitämisen avoinna pidempään. Mäntynummessa voi käyttää kirjastoa omatoimisesti entistä laajemmin. Tämä ei olisi mahdollista ilman kirjaston sähköisiä taustajärjestelmiä ja kirjaston käyttäjien automaattista tunnistamista kirjastokortin avulla. 
Muuta uutta kirjastoihin tulee esim. 3D-tulostuksen muodossa. Nykypäivän kirjasto luokin matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua myös tähän teknologiaan.

Teollisuudessa digitalisaatio nähdään valtavana muutosvoimana, joka muuttaa työn tekemistä ja toisaalta avaa valtavia uusia mahdollisuuksia. Tähän muutokseen on syytä suhtautua vakavasti myös kuntatasolla. Asioiden internet (IoT, Internet of Things), tekoäly ja 3D-tulostus muuttavat tulevaisuudessa tuotannon mallia. Niiden myötä katoaa kokonaisia nykyisiä ammattikuntia. Uusia tulee tilalle, mutta tuotannon työtehtäviin tarvitaan aiempaa vähemmän ihmistyövoimaa. Paras lääke näihin muutoksiin valmistautumiseksi on kouluttautuminen tavalla, joka mahdollistaa muuntautumisen erilaisiin tehtäviin. Tämän vuoksi Suomen täytyy pitää koulutuksen korkeasta laadusta kiinni kaikin mahdollisin tavoin.

Digi osuu kuntiin

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astuu täydessä mitassaan voimaan toukokuussa. Asetus tuo selkeitä parannuksia nettipalveluiden käyttäjille, sillä jatkossa käyttäjä voi esimerkiksi vaatia palveluntarjoajaa poistamaan kaikki käyttäjän tiedot palvelusta. Yritysten on pakko julkaista tiedot tapahtuneista tietovuodoista merkittävien sakkojen uhalla. Tällä hetkellä yritykset yrittävätkin kovalla kiireellä saada palvelunsa täyttämään uudet vaatimukset. Asetus koskee myös julkisen sektorin palveluita, joten myös kuntien täytyy olla valmiina.

Kansalaisen on syytä pitää huolta omasta digiosaamisestaan. Tähän voidaan tarjota koulutusta ja tietoa myös kunnan suunnalta.

Hollannin vihreä puolue näyttävään vaalivoittoon

Hollannissa äänestettiin parlamenttivaaleissa. Suurimman huomion täkäläisessä mediassa sai se, että oikeistopopulistinen Vapauspuolue PVV jäi kauas oikeistoliberaalisen VVD:n taakse paikkamäärässä mitattuna. Vaalien ylivoimaisesti suurin suhteellinen oli kuitenkin Vihreä vasemmistopuolue GL, joka lisäsi paikkamääräänsä peräti neljästä neljääntoista! Kovien arvojen ja vastakkainasettelun aikana ihmiset kaipaavat myös inhimmillistä vaihtoehtoa, mikä näkyy tässä vaalituloksessa. Brexitille ja Trumpismille on vastavoimia Euroopan politiikassa.

Suomessa Vihreät lähtevät kuntavaaleihin erittäin positiivisin odotuksin, sillä meillä on kaikkien aikojen suurin määrä ehdokkaita. Lohjalla Vihreät on peräti ainut puolue, joka sai vaaleissa kokoon täyden listan ehdokkaita! Tavoitteena on ehdottomasti vihreä vaalivoitto. Muista sinäkin osallistua, keskustella, pohtia ja varsinkin äänestää!

Lisää Hollannin vaalituloksesta Ylen uutisessa. 

In English: Can I Vote in Finland's Municipal Elections 2017?

Hi everybody!

This time in English: My name is Hannu-Pekka Poikonen. I'm a candidate from Finland's Green party (Vihreät) in the municipal elections in Lohja. I want to support and develop schools & education, culture and local services where the people live in Lohja.

In these elections we choose the members of the city council. The election day is Sunday, 9 April 2017. The city council makes decisions on many important issues such as schools & kindergartens, city finances, roads & traffic, town planning, etc.

Many non-Finnish speakers may not be sure about whether or not you can vote in these elections. Good news for you! Yle can help you with that question - see this chart:

In short, in this election you can probably vote if you live in Finland permanently and came over 2 years ago - even shorter if you come from the EU. Citizenship is NOT required! For more info, have a look at Yle News's article.

The state also has collected some information in different languages. Find your preferred language here ("englanti" for English):
http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/kunnallisvaalit/tietoakunnallisvaaleistaerikielilla.html

And finally, some basic info about The Greens in English:
https://www.vihreat.fi/vihreat-de-grona-greens-finland

EDITED on April 3:
Yle published some voting instructions:
Quick guide: How to cast your vote in Finland's municipal election



If you have the right to vote, please use it!

Ehdokas 337, hauska tavata!

Täällä ehdokas numero 337 Lohjalla - koulutuksen, palveluiden ja kulttuurin puolesta!

Saimme tietää ehdokasnumerot eilen Lohjan Vihreiden vaalikahvilan avajaisissa. Vaalikahvila on avoinna kaikille kiinnostuneille vaaleja edeltävänä aikana, ja mainio paikka poiketa ja tavata ehdokkaita! Se sijaitsee Lohjan keskustassa Laurinkadulla.

Meitä voi tavata vaaleihin asti myös lauantaisin Lohjan torilla. Muista tapahtumista kerron myöhemmin.

Yhdessä luomme kulttuuria kaikille

Paikallinen kulttuuritoiminta antaa kaupungille oman ainutlaatuisen ilmeen ja tuo ihmisiä yhteen. Eri muodoissaan se lisää hyvinvointia ja auttaa ehkäisemään syrjäytymistä. Erityisesti lapsille ja nuorille on tarjottava harrastusmahdollisuuksia, joiden kautta he saavat onnistumisen kokemuksia ja sosiaalisia kontakteja.

Lohjalla kaupungin yhteydessä toimii mm. seuraavia kulttuuritoimijoita:

• Kuvataidekoulu ja musiikkiopisto 
• Kaupunginteatteri
• Orkesteri
• Kirjastot
• Tapahtumat (mm. Tenoripäivät, Menneen ajan markkinat)
• Museo
• Hiiden opisto tarjoaa erilaisten kulttuurialojen kursseja

Kannattaa tarkistaa kaupungin nettisivuilta millaista toimintaa meillä on täällä tarjolla.

Kirjastot ovat lähellä sydäntäni. Itselleni niiden tärkeintä antia ovat perinteisten paperikirjojen ohella äänikirjat, joita kuuntelen työmatkoillani. Vaikka kirjastot keskittyvät nimensä puolesta perinteisten painotuotteiden ympärille, kannatan ehdottomasti niiden modernisointia ja uudenlaisten palveluiden tuomista mukaan. Lohjallakin voi nykyään lukea esim. sähköisiä lehtiä kirjaston kautta. Työpaikallani Aalto-yliopistossa kirjasto nimettiin vastikään uudelleen Oppimiskeskukseksi. Ideana on, että Oppimiskeskus tarjoaa monenlaisia palveluita, jotka liittyvät eri tavoin oppimiseen ja sivistykseen. Näenkin, että myös kunnallisten kirjastojen tehtävä on kasvavassa määrin toimia oppimisen, sivistyksen ja kulttuurin tukijana. Kirjastoissa voi kokea kirjallisuuden lisäksi myös kuvataidetta ja musiikkia - ja se on mahtavaa!

Erilaisilla yhdistyksillä on tärkeä rooli kulttuuritoiminnan edistämisessä. Niiden kautta kootaan yhteen innokkaita tekijöitä pääosin vapaaehtoispohjalta. Yhdistyksillä on tyypillisesti varsin rajallisesti rahaa toimintaansa, ja siksi myös tilojen saanti voi olla hankalaa. Kaupungin on hyvä tulla vastaan tässä.

Osallistumisen mahdollisuuksia pitää tarjota kaikille, varsinkin lapsille ja nuorille. Innokkaat nuoret muusikot ja muiden kulttuurimuotojen tekijät tarvitsevat tiloja tekemiseensä, ja kaupungin tulisi tukea tätä mahdollisuuksien mukaan. Itsekin innokkaana musiikin harrastajana toivon, että kaikki halukkaat pääsevät kehittämään taitojaan ja esiintymään yleisön edessä.

Toivoisin Lohjan olevan kaupunkina avoin luovalle yhdessä tekemiselle. Kulttuuri tekeminen ja siitä nauttiminen tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia kohtaamisiin. Haluankin nostaa monimuotoisen kulttuurin arvostusta ja näkyvyyttä Lohjalla.